keskiviikko 6. tammikuuta 2010

Talvinen pakkaspäivä....loppiainen


Talvisessa pakkasessa(-21) täällä loppiaista vietellään.
Ulos ei ole tehnyt mieli,
ja olohuoneen ikkunasta raotin vähän sälekaihdinta ja muutaman kuvan nappasin.
Joulukuusi sai jo kyytiä,kun huomasin että meidän koiruus
oli pitänyt pissipaikkanaan kuusen alusta.HYI VILI....


Lunta on parina päivänä tullut ihan reippaasti.
Nytkin olisi vähän kolattavaa.

Pativaattet ovat pakkasessa tuultumassa.Kyllä nyt pölypunkit kuolee.


Isäntä taas illalla hytisee kylmissä peitoissa.
(pitäsköhän lämmitellä sitä).
Minä taas tykkään ihanan raikkaista ja puhtaista lakanoista.


Uudenvuoden vieraat leikki Vilin kanssa ja keksivät,
että mummohan voi kuljetella Viliä kauppareissulla mukanaan tässä kassissa.
Jättivät ressun välillä tuolinnojalle roikkumaan.
Ei päässyt reppana mihinkään.


Tässä kuitenkin Vili loppiaistaan viettää loikoilemalla.
Hups,onpas tämä huono kuva.
........................

Asiasta kolmanteen.
Olisiko vihjeitä,miten ja mitä saan tuon koiran syömään,
kun tuntuu,ettei mikään kelpaa.
Tänäänkään ei ole vielä syönyt mitään.

Ja,miten saan sen puremisvimman loppumaan.
Tänä aamuna puras minua nilkasta niin,
että veri oikein tuli.

Vinkkejä siis otetaan vastaan!

................................................

LEPPOISAA LOPPIAISTA!

11 kommenttia:

MaMMeli kirjoitti...

Voi tuota Viliä, kun on NIIIIN söpö<3 Tuo kassi kuva on mainio Vilistä :) Ajattelen, että koirien kanssa on vähän sama, kuin ihmislasten tuon syömisen kanssa. Nälkä opettaa....tarjoa ruokaa ja älä tuputa. Jos ei syö nii tarjoa seuraavalla ruokakerralla uudestaan samaa laatua. Älä jätä ruokaa jatkuvasti saataville. Nuo koiruudet on niin mainioita pyörittämään meitä, niinkuin lapsetkin:)

Ainosofia kirjoitti...

Niin - samaa ajattelin sanoa kuin MaMMeli, että ruokakuppi näkösälle vain kun on ruoka-aika.
Meillä olevat naksut ainakin meidän koirille kelpaavat. Ja ovatkin syöneet niitä jo useamman vuoden.
Pennuille on tietysti omansa.

Puremisjuttuun en keksi muuta kuin on vaan pakko olla pikku Vilille TODELLA vihainen. Äänen käyttö ja rangaistus päälle niin eiköhän opi.
Rangaistuksena on hyvä olla vähän aikaa huomioimatta.

Toivottavasti saat hyviä vinkkejä ;)

Jossu kirjoitti...

Pakkaspäivä täälläkin ja sisällä on tullut oltua.

Pölypunkit tosiaan saa kyytiä näillä pakkasilla. Meillä ei petivaatteet ole ulos päässeet mutta pakasteet kylläkin. Sain sulatettua pakastimen :)

Ihana kassi-koirakuva:)
Työkaveri kertoi saaneensa oman ruipelokoiransa syömään ja pulskistumaan kun alkoi tehdä sille itse ruokaa, riisiä ja lihaa ym. sekaisin ja kipot on aina tyhjät.

Leppoisaa Loppiaista!

Mari kirjoitti...

Voi ihanainen Vili <3 Juu, sitä mieltä minäkin että ruokakuppi esillä vain ruoka-aikana, jos ei kelpaa niin pois. Seuraavalla ruokailulla taas uudestaan.
Ja puruhommiin vettä ruiskepulloon. Meillä vanhempi koiruus oli pentuna kova puremaan nilkkoja ja käsiä niin vettä ruutapullosta naamalle niin äkkiä loppui. Nämä tepsi meillä :)

Kesäkukka kirjoitti...

Söpöinen kassi-Viljo :)
Juu, se ei ole yhtään kivaa tuo pureskelu-homma pennuilla. Toivottavasti tuo Marin ehdotus auttaa asiaan.

Minäkin räpsin muutaman kuvan ensin vaan ikkunan takaa tänään, mutta sitten uskaltauduin ulos asti ja otin kuvia toiseen suuntaan eli taloon päin. Juuri niitä koneelle latailin.

Mukavaa loppiais-iltaa Sinulle!

Anonyymi kirjoitti...

Hei, meidän Havannaherra täyttää ensi viikolla 7 kk ja tutulta kuulostavat nämä "vaivat". Kova puremaan oli meidänkin kaveri alkuun mutta yritin pitää huolen, että lattialla oli jatkuvasti monia puruleluja saatavilla. Kun puri minua, vaihdoin käden puruleluun. En tiedä auttaako toruminen noin pientä ja varsinkin kun ikenet niin kutisevat - pidä tarjolla puruleluja ja -luita.
Syöminen taitaa olla tälle koirarodulle aina välillä "tylsää" puuhaa. Olen antanut Royal Canin Junior raksujen joukossa esim. maksalaatikkoa (suurta herkkua) tai koirien vehnättömiä herkkupateita (esim. Hauhau) ja riisiäkin voi lisätä raksujen joukkoon vaihtelua tuomaan. Välillä teen raksuista "radan" ruokakupille. Ehkä vaihtelua ja koiran aivonystyröille töitä.
Ovat muuten tosi nopeita oppimaan ja tykkäävät kaikenlaisista leikeistä.
Hyvää Uutta Vuotta! t. Anni

Heli kirjoitti...

Voi sentään, meillä on täällä viisi pikkuista koiralasta ja parin viikon päästä lähtevät uusiin koteihinsa. Kyllä siellä varmaan pikkuhampaita koitellaan.. onneksi se vaihe on sitten siellä eikä täällä meillä.. ;) vaikka kyllä nuo nyt jo ovat aikamoisia järsijöitä.

Ruokailujuttuun mietin, että minä menin aikanaan ekan koiran kanssa siihen halpaan, että tarjosin tätä ja tuota ja ai kun ei mikään maita, no ota sitten vaikka tätä.. Sitten piti tehdä stoppi sille, koirahan pyöritti minua ihan miten vaan! Joten annoin vaan ruoka-aikana ruokaa, jos ei kelvannut niin oli sitten nälissään,. Kyllä se sitten siitä alkoi kummasti kelpaamaan..

Tällä hetkellä koirat syö meillä omatekemää ruokaa ja sen lisäksi raksuja. Teen siis Yrjölän puuroa (saa valmista siemenseosta ainakin täällä Prismasta) ja sen sekaan laitan pinaattia ja jotain muita kasviksia soseena, sekä jauhelihaa reilusti. joskus annan lisänä kermaviiliä tms. Ja kyllä maistuu, tosi hyvin!! Jos olet kiinnostunut tuollaisesta ruokailusta koiralle niin suosittelen, vähän se vaatii vaivaa kun tekee ruoan, mutta sitä voi tehdä ison satsin ja pakastaa osan annoksina. Helppoa minusta ja herkkua koirille!

PikkuBertta kirjoitti...

Kiitos kaikille vihjeistä koiran ruookailuun ja puremiseen.Oma kultainen keskitie siitä on vain löydettävä.

Heli:minä kyllä sitä Yrjölänpuuroa teen,mutta kun ei suostu syömään....tosin halpaan ollaan menty...eli tarjotaan vaihtoehtoja,jos ei kelpaa.
Pitänee ottaa nyt tiukka linja jotta ruokailut saadaan sujumaan.

Kiitti vinkeistä:)

Taru kirjoitti...

Heippa! Sun bannerissasi olevaan vanhaan oveen siellä huoneen nurkassa kiinnitin sitten huomioni! Itselläni olisi vastaava urakka saada vanhasta rapistuneesta talosta tuollainen ovi jonnekin. On niin kodikkaan näköinen. Ja liityinpä lukijoidesi joukkoonkin!

Arja kirjoitti...

Heips! Ruuan kans ei kannata pelleillä, minä nimittäin tein sen eka koirani kanssa. Kasvattaja neuvoi et syötä yksi nappula kerrallaan kädestä, jos ei muuten syö ja minä tein niinku neuvottiin. Sillä tiellä oltiin sit koko koiran elämänkaari. Siitä opin, että jos ei ruoka kelpaa kupista... sit saa olla nälissään. Kyllä ne syö kun tarpeeksi kova nälkä on. Nykyisten koirieni kanssa ei ole ollut mitään ongelmaa syömisen kanssa. Kyllä se siitä! Mukavaa illan jatkoa:-))

elina kirjoitti...

Hei,
Meillä Alma syö hyvin, saa raksuja kaksi kertaa päivässä. Nyt on ollut juoksun aikana vähän vaikeuksia, kun aamulla ei ruoka maista ja neiti on muutenkin vähän masiksessa. Isäntä sanoo tietävänsä kolmenkymmenen aviovuoden ja kahden tyttären isänä, että Almalla on PMS.
Tuo pureminen on tutumpi juttu ja meillä siitä päästiin tiukalla kiellolla ja huomiotta jättämisellä, taisin minä muutaman kerran käyttää suihkepulloakin.
Alma on pieni koira, joten otin joskun kuonosta kiinni ja sormella näpäytin, mutta se on niin pirskatin nopea.
Nykyään ei enää tuota pureskelua juurikaan ole, ainoastaan minun puhelimessa puhumisesta Alma ei pidä, vaan rupeaa riehumaan ja näykkii nilkoista. Kenellekään muulle se ei sitä tee ja nyt tuo huono tapa alkaa olla ohitse. Alma on 1,5 vuotias.