tiistai 7. syyskuuta 2010

Työviikko...


Taas mennään työviikossa.
Pehmyttä laskua teen töihin,ensi viikolla taas vuosilomalla.

Polven kuntoa koitellaan,
miten rupeaa kestämään.
Kuntoon sitä tuskin saadaan enää koskaan.

Toisin kuin Tinon polvet,
jotka alkavat vasta ensiaskeleita kantamaan.




Minulla polven koukistaminen pysähtyy kuin seinään
tuossa 90asteessa.
Pyörällä ajosta tuskin tulee enää mitään,
kun ei anna edes kuntopyörällä polkea.

Kävelylenkit jää alle kilometrin.
Just sen verran jaksaa,
että Vilin saan ulkoilutettua.
Joka askeleella tekee kipeää.


Kuinkahan mummin sit käy,
kun Tino alkaa juoksemaan
ja perässä pitäs pysyä.
Vielä hän tyytyy mummin keksimissä rattaissa istumaan,
mut kovasti jo kävelyäkin harjoitellaan.

On hän vain
NIIN IHANA,RAKAS
mummin KULTA.

Voiko ihanampaa ollakaan kuin pikkuinen lapsenlapsi.


Huomenna jo keskiviikko.

Nautitaan rakkaistamme ja läheisistämme!

......................................

10 kommenttia:

Miia kirjoitti...

Tulin pyörähtämään. Mukavaa viikkoa sinulle:)

Peikkotyttö Hanna kirjoitti...

Olet kyllä oikea unelmamummi. ♥

MaMMeli kirjoitti...

Voi ei, kumpa polvivaivat lieventyisivät <3 Ihanaa nuo lastenlapset, mummoilu on vasta elämää;)

Tytti kirjoitti...

Ihania nuo pikkuiset,mukavaa viikkoa(:

Virpi kirjoitti...

Söpö mummin murunen siellä :) Ja jos lapsenlapset ovat tärkeitä isovanhemmille, niin kuinka tärkeitä isovanhemmat ovat lapsenlapsille... oman kokemukseni mukaan TOSI tärkeitä. Ihanaa kun vietätä aikaa pikku-Tinon kanssa. Nämä muistot jää lapsille mieleen!

Mukavaa viikon jatkoa! :)

Helena kirjoitti...

Voi, ihana mummin kulta! Harmi sinun polveasi, kunpa se siitä hieman vielä kuntoutuisi, jotta pysyt murusen perässä!

Teija kirjoitti...

No voi harmi polvea! Olen saanut sinusta kyllä niin myönteisen käsityksen, että varmasti kestät sen, mitä on tullakseen!

Sulonen Tino ja kekseliäät rattaat, heh! :)

Hilda kirjoitti...

Voi pikkuista kuin suloinen!! On varmasti ihanaa olla mummi :) Kurja tuo polvijuttu, toivottavasti tulisi paremmaksi vielä!
Mukavaa viikkoa!!

PIUZA kirjoitti...

Lapset on kyllä ihania.:) Voi kumpa polvesi paranisi hyväksi!

Mukavaa loppuviikkoa!
Paula

Anonyymi kirjoitti...

Hei Tuija!
Älä luovuta,kyllä sinun polvet saadaan parempaan kuntoon.Ota yhteyttä hoitavaan kirurgiin.Kyllä niillä on keinot saada polvesi vielä
parempaan kuntoon.Tiedän kokemuksesta,että omaehtoinen polven kuntouttaminen voi viedä jopa kaksi vuotta,mutta se kannattaa.Vaikka usko välillä meinaa loppua.Eikun hyvää syksyn jatkoa.