sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Elämä jatkuu...

Pari viimeistä viikkoa on ollut täynnä tekemistä,
veljeni hautajaisjärjestelyissä.
Eilen sitten saatoimme hänet haudan lepoon.

Tässä kaiken tohinan keskellä,
on pitänyt sulatella hänen kuoleman syytäkin.
Kukapa olisi uskonut,
että hänen piti kuolla tukehtumalla ruokaan.
Sehän tästä on tehnytkin niin vaikean.
Kuolema tuli NIIN yllätyksenä meille kaikille,
että järkytyksessä on sulattelemista.
Mutta...

"Elämän kirjaan merkitty on,
kuoleman hetki ja syntymän.
Luoja päättää päivistämme,
tietää tuntee elämämme.
Antaa rauhan levon suo,
jokaisen hän kutsuu luo".


Hänen asuntonsakin on tässä pitänyt jo tyhjentää.
Hän oli perheetön,yksin eläjä,
joten meidän sisarusten tehtäväksi jäi vuokra-asunnon tyhjennys.
Tavaroita on kuskattu
roskiin,kierrätykseen ja osa tietysti lähti
meidän sisarusten ja äidin kotiin.


Yksi hänelle rakas,
ja myös
NYT
minulle rakas
on hänen itsensä tekemä
kello.
Hän oli taitava
puukäsitöiden tekijä,
ja niinpä jokaiselle sisarukselle ja äidille jäi
jotain hänen itsensä tekemää muistoksi.

Kello raksutta nyt uutta aikaa minulle.
Mielessä ja muistoissa hän säilyy aina.


..................................


Ja tämä villiviikari
pitää mummin hyvin kiinni
tässä päivässä.

"MOI MUMMI"



Silmä kun välttää,
niin heti löytyy tepastelemassa pöydältä.

Elämä jatkuu....

...................

8 kommenttia:

maiju kirjoitti...

Otan osaa suruusi. Elämä jatkuu. Sait hienon muiston veljeltäsi.

Katja kirjoitti...

Kaunis kello ja miten ihana muisto veljestä. Elämä jatkuu ja kello käy.

MaMMeli kirjoitti...

Kaunis ja taitavasti tehty kello...ihana muisto omasta veljestä. Niin se on, että kaikilla meillä on oma aikamme. Kiitetään siitä, että meillä on rakkaita ympärillämme <3

lumikissa kirjoitti...

Otan osaa suruusi.
Menetin oman veljeni teini-iässä, ja yhä se koskee.
Kuolemaan ei osaa varautua, ja ehkä parempi niin.
Muistot säilyvät rakkaistamme sydämmissämme. Tuska hellittää, mutta ei katoa.

pitsienkeli kirjoitti...

osanotto myös täältä päin.
Elämä jatkuu kaikesta huolimatta.
Muistot säilyvät ikuisesti.
Voimia sinulle:)

Pajupirtin Kaisa kirjoitti...

♥Ystävänpäivähalaus♥ Sinulle.
Kaisalta

Rakkaat kädet tehneet kaunista työtä, vaalikaa muistoja.

Possumamma kirjoitti...

Upea kello!

Ja hauska pöydällätepastelija;)

Sara kirjoitti...

Osanotto täältä, itsekin juuri menetin parhaimman ystäväni yllättäen, ja ylitsepääseminen vie voimia. Jaksamista siis!

Tämä oli ensimmäinen vierailuni blogiisi, täytyy tulla toistekin :)