lauantai 7. toukokuuta 2011

Ratsu Reima....

Lauantai-aamu on alkanut täällä aurinkoisen
ja lämpöisen sään merkeissä.
Siitä innostuneena kaivoi minäkin ratsuni esiin
vuoden tauon jälkeen.


Valkoisen ratsunihan sain viime vuonna,
vähän niinkuin ennakkoon äitienpäivälahjaksi.
Ensimmäisellä neitsytmatkallani,
vappuaattona,
kävi melkein niinkuin Titanikille aikoinaan.
Kompuroin ratsullani,
seurauksin,että vietin kaksiviikkoa sairaalassa.



Sen jälkeen en ole uskaltanut ratsuni selkää nousta,
josko se taas pudottaa minut selästään.

Nyt siis lämpöisen auringon innoittamana
ratsuni haluaa kirmaiseemaan
kesäisille pyöräteille.
No,
uskallanko...
enkö...
uskallanko...
enkö....
tätä käyn mielessäni.

Ehkäpä
USKALLAN
jahka ensin ostan ratsastuskypärän....hih,hih.


AURINKOA JA ILOISTA MIELTÄ
KAIKILLE
ÄIDEILLE JA MUMMOILLE
ÄITIENPÄIVÄNÄ!

..............................



6 kommenttia:

Liisa kirjoitti...

Uskaltaa uskaltaa, rohkeesti vaan pyörän selkään.

Kaunista Äitienpäivää.

Irina_Sergeeva kirjoitti...

Paljon onnea Äidinpäiväksi!!!
Ja lykkyä pyöräilemässä...

TIINA kirjoitti...

hop kyytiin vaan!
ihanaa äitienpäivää!

Hanne kirjoitti...

Onpa ihana ratsu sulla, pyöräilykypärä tosiaan kannattaa hankkia=)

Mukavaa viikon jatkoa!

Esa kirjoitti...

Kaunis lapsi tuo Tino.

Marsa - Sininen Kuisti kirjoitti...

Ohhoh, onpas sinulla villi menopeli! Mutta näyttää kauniilta. Minä olen kova kompuroimaan (syksyn eka jäinen kohta ja olen heti nurin) ja olen myös kaatuillut pyörällä vaikka kuinka kummallisissa tilanteissa. Kerran nousin kauniina kesäpäivänä pyöräni selkään ja kaaduin saman tien, ennen ensimmäistäkään rataksen pyörähdystä. Noloa... Mutta aina vaan yritän uudelleen :-)