sunnuntai 1. heinäkuuta 2018

Vanha pöytä...ja hiljaiset mietteet...


Vielä täällä hengissä ollaan,vaikka hiljaista onkin ollut...
Kaikenlaista sattunut ja puuhattu....
Kuvatkoon tämä pöytä,jonka sain,elämän pituutta...jotkin asiat säilyy,toiset häviää.
Näistä sattumuksista surullisempia on kuuden läheisen ihmisen pois meno puolen vuoden sisällä...
Ensin veljeni...kaksi työkaveia,äitini, serkkuni ja työkaverin mies.
Surullisin tapaus on työkaverin menetys (49v.)ja hänen miehensä nukkuin pois viimeviikolla....seitsemän kuukautta välissä....molemmat syöpään...kolme lasta jäi.,yksi alaikäinen.
Näiden tapausten kohdalla sitä miettii tätä elämän tarkoitusta...ja kuinka me ollaan niin pienistä asioista valittamassa.
Korkeimman kädessä on meidän elämänlangat.
Nautitaan pienistä hetkistä ja suodaan läheisten arkeen RAKKAUTTA.

KAUNIITA KESÄPÄIVIÄ RAKKAAT YSTÄVÄT.❤

3 kommenttia:

Sesse kirjoitti...

Ikäviä ovat rakkaiden/ystävien menetykset! Ja vielä enemmän kun niitä tulee noin "nipussa". Voimia ja iloa kuitenkin !

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Voimia sinulle tähän raskaaseen aikaa♥

Anonyymi kirjoitti...

Hei Tuija,olen todella hyvin paljon pohtinut meidän yhteisen työkaverin ja hänen
miehensä pois nukkumista.Lähinnä olen todella surullinen lasten puolesta,
miksi molemmat vanhemmat otetaan pois aivan liian aikaisin....
Voi sitä pientä itkevää sydäntä...ei ole enää äitiä/isää moniin,moniin kysymyksiin vastaamassa,haleja antamassa ja läsnä arjessa...
Toivottavasti,ja uskon niin tätä nuorinta auttavat vanhemmat sisarukset,
jotka vielä kovin nuorina joutuvat isoihin saappaisiin.Mummot ja ukit ovat nyt myös korvaamaton tuki lapsille.Ei tätä voi vain ymmärtää,miksi,misi!!!!

Halauksin Merja